Tawka wankurikuna chaypikaywanmi utkashpa ruranapak kachashka llakta riksina sinchiyachik kamachiyta shukniki rimanakuypi riksirkakuna

Jueves, 14 de marzo del 2024 - 19:30 Imprimir Elaborado por: Sala de prensa
Tawka wankurikuna chaypikaywanmi utkashpa ruranapak kachashka llakta riksina sinchiyachik kamachiyta  shukniki rimanakuypi riksirkakuna

30 kamachi killkakkuna rimarishkawanmi, Mamallakta Tantanakuypak N.º 914 niki rimanakuypi, llakta riksichinapak, llamkayta wiñachinapak; kayachinapak, kullkita wiñachinapak, kullkita mañanapak kullkimanta utkashpa rurana nishpa chayachishka kamachiy killkata shukniki rimanakuypí riksirkakuna.

Kamachiy ruranapak killkapika llakta riksichinapi llamkakkuna manu kullki chayachinapi 3 yanapay chaskinata rikuchin: Istallaktakunapi ñukanchik llakta antanka purinapak chanikpi, shinallatak 5% ptsakta shuk galón ashnakpi kay Salida de Divisas (ISD) manu kullkita chikanyachin;  shinallatak 50% patsakman manu kullkita ashayachinka (chapanapak shuyukuyuchi antakuna, chapanapak yanapak antakunata) rantikpi llakta riksinapak llamkaykuna kakpika; shinallatak, hatun raymi rurakkunata, llaktayuk rikunapak kayachikkunata renta manu kullkita mana mañankachu.

Valentina Centeno, kay Desarrollo Económico Minkarishkata pushak shinallatak killkata riksichik willarka, kay manu kullkimanta kimsapi mushukyachishkawanka llaktata riksichishpa llamkaypi pichka yanapay mañashkamanta rikurin, chayachina manu kullkita ashayachishpa shinallatak llakta riksinaman chayamuk ayllukuna kasiklla kawsanapak sinchiyachishpa; raymikunaman yaykunapak chanita ashayachishpa; antankapi purinapash tukuy paktarinalla kachun; shinallatak, ñukanchik llakta ukupi purina munaktapash yanapashpa.

Kay kamachiy rurana killkaka llakta riksinapak yachaykunatami ukllan; yachanapak kullkita mañakpi wawakullkita 50 patsakmanta 10% patsakman ashayachin. Llakta riksichinapak shuktak ruraykunatapash paskan, kayshina sachakuna riksina shinallatak ayllullaktaman chayana, kay puchukay yuyayka runa ayllu llaktakunapi mushuk llamkayta wiñachinapakmi kan. Ashtawanka, tantarishka tawka llamkaykunapimi kullki kutichinapak yanapan, kay chalwa hapikkunawan, yakupi llamkakkunawan, runa ayllukunawanpash.

Los legisladores tras mencionar que el turismo, motor de la economía y desarrollo, está golpeado y que hace falta incentivos y alicientes con presupuesto consistente, destacaron la importancia de atraer el turismo y consigo progreso y nuevas plazas de trabajo. Enfatizaron que los lugares paradisíacos que tiene el país deben estar acompañados de una buena hotelería, un cómodo servicio de transporte, una variada oferta gastronómica, novedosa actividad cultural, que justamente se propone en la ley.

Kamachi killkakkunaka llakta riksichishpa llamkay, llamkaykullkita kuyuchik wiñachikpash, waktashkami kan chaymantami yanapana shinallatak llamkaypak kullkita chayachina mutsurin, kayshina paktarishpa llakta riksikkunata kayachinkapak, llakta riksichishpa llamkak sinchiyachun, llamkaykunapash wiñachun nirkami. Kay llaktapak sumak riksina kuskakunapika samana wasikunami wiñarina kan

Ashtawanka, kay kamachiy rurana killkapika pakta mushukyaykuna shinallatak yapaykunapashmi ukllashka allpata charin kitikunapak churashka, kay kitikunaka manu kullkita mana hapinkuna shinallatak llaktamanpash yallitak chayachik kashkamanta.

Kay kamachiy rurana killkawanka mototaxi antawata rantik ayllukunaka IVA manu kullki kutichishkatami hapinka; zirmawan purik antawakuna rantikman manu kullkita kutichina; yachanapak mañashka kullki; kutin yuyaypaktarinapak saman pacha; ukllashka pachamamapi kullkiwan llamkana, ayllullaktakunapi llakta riksinata sinchiyachina; shukllapak llaktapak wankuripura makipurana, tarpushpa llamkanapak yanapana; runa ayllu llaktakunaman chayanapak yanapayta chayachina, shuktakkunapash.

Chayachishka yuyaykunapika tukuyshina llakta riksina llamkaypi yanapachun shinallatak shukllapak ama sakirichun; llakta riksichinapak shuklla llamkak shinallatak Llaktapash makipurachun; llakta riksinapak ukllashka pachamanta riksishpa kullki yanapayta chayachichun; 18 watakunata manu kullkita kishpichichun, shinallatak tawka watakuna Manabí, Esmeraldas markakunapi llakta riksichinapak manu kullkita kishpichichun; uchilla, maltalla tarpukkunata kullkiwan yanapachun, chanipi kullkita pakta chayachichuhn, kullki kutichina charikpi kichunapak kamanata harkachunmi mañarka.

Kayshukkunaka ISD anchuchina mana allichu nirkami; ukllashka pachamamaka llakta ayllukuna riksichichunlla kachun nirkami; tukuy ayllukunapak kawsayta rikurashpa yuyana nirka; ukllashka pachamama ama shukllapak sakirichun, llakta riksichinapak nishpam, nirkami; Ecuador llakta shuk kuyak llakta kachun shinallatak kullki tantachinapak llaktapak llaktayta wiñachichun mañarka; samana wasikunapi wiñaypak manu kullkita 5% patsakman ashayachichun mañarka, shuktak yuyaykunapash riksichirka.

Llaktayukman riksichiy

Shukniki rimanakuypak llamkaywillayta allichinapakka 25 yalli llamkaywasikunatami chaskirka, llaktapak llamkay wasi pushakkuna, llamkak awllikuna, mikuna mintalak tantari pushakkuna, wankurikuna, antawapi llamkakkuna, kawsaytarpuy riksichikkuna, ashtawanka 11 kamachiy ruranapak chayachishka killkakkuna llakta riksichik llamkakkuna chayachiskami Minkarishkapi riksirirkakuna.

Kamachiy ruranapak killkataka Desarrollo Económico Minkarishkamanmi tikrarka, kaypimi tukuy chayachishka yuyaykunata tantachinka shinallatak ishkayniki rimanakuypak llamkaywillayta allichinka.

RSA/pv/cg-k

Av. 6 de Diciembre y Piedrahita · Teléfono: (593)2399 - 1000 | Quito · Ecuador