Kay videoconferencia rimanakuypi, César Litardo, Mamallakta Tantanakuyta pushakka kay llaktapi palanta tarpuk runakunawan rimanakuyta charirka. Mamallakta Tantanakuyta pushakka kay Ley Económico Urgente kamachiy ruranapak ishkay killka chayashkata rikunapak tarpuk ayllukuna tantanakuykunawan rimanakushun, shinami 250 waranka llankak ayllukuna llankayta charishpa katichun mashkashun nirkami.
Kay Cluster Bananero del Ecuador tantankuymanta rimarik, Juan José Pons, tarpuyka llankaytami wiñachin, ashtawankarin, palanta muruta ista llaktaman mintalayka llaktapakmi 3100 hunu dólar kullkitami watapi wiñachin. Shuk yuyaypika kayshina llankayta paktak wasikunapak kullki tiyachunmi yanapana kan shinami llankayta charishpa katishun, ninmi.
Palanta mintalak wankurita pushak llaktapak kawsay sinchimi shinallata tukuy allpapachami llakipi kawsakun, chaymantami llankachik wasikuna pakta llakta wiñariman kimirina kanchik. Shukllapak llankay wasikuna kullkita paktachunmi yanapan kan, shinallatak mamallakta watapi llankana kullkitapash kutinmi allíta rikuna mutsurin kay punchakuna punkara mintalay paktakushkawan chimpapurashpa, ashtawanka Ecuador llaktapi hampina, kasiklla kawsanatami sinchiyachina, ninmi.
Ista llaktamanta kullkita mañanamanta, Juan José Pons runaka diplomacia internacional llankaytami sinchiyachina kayshina ista llakta kullkita paktankapak. Shuktakmanta, kay Código Laboral kamachiyta allichina ashtawankarin trabajo formal shinallatak llankanapak yuyaypaktarishkata, llankakpak hayñita rikurashpa. Kay tantanakuymanta pushakkunaka llaktapi llankanapak kullkita ista llaktamanta chayachinapak mañayta, llankay wiñachiyta shinallatak dolarización charishpa katinapak llankana, nirka.
Mamallaktapak agroexportadora llankayka allpa pachapi llaki tiyashkamanta harkarishkami kan shinallatak sinchiy paktarita rurashka, ista llakta mintalayman kimirinapak, llaki pachakunapi kawsakushpapish, ashalla chanipi katusha, kashna kawsayka llankaktami wakllichinka. Manu kullki paktachish katina yuyayta mana chinkachina ashtawanpash yanapana kamachiywan sinchiyachinapash.
Shinallatak, Llaktapak kullki wasimanta rimashpa, Pons runaka nirka, mañaykuna pachami ashayana kan, llikapankapi mañanaka ancha sinchimi kunanpika, shinallatak kullki kutichina, kullki kutichina kipayashkatapash ashtawan pachakunapak churana. Kay yuyayman Richard Salazar, kay Asociación de Comercialización y Exportación de Banano (Acorbanec) tantanakuymanta, tukuy ruyarinakushka kay llankaypi kimirishkatami yanapana kan shinallatak kullkimanta yuyarishkapash tukuypak, mana ashalla pachapak kana, ninmi.
Kay yuyaymanta rimashpa, José Hidalgo, Asociación de Exportadores de Banano (AEBE) tantanakuyta pushak, manu kullkita kutinpash rikunaman kayarka, Impuesto a la Renta shinallatak IVA manu kullki ashayanatapash tarpushpa llankak wasikunapak. Kay yuyayman Vicente Wong runa, AEBE tantanakuymanta, shukllapak llankana wasikunapak kullki mana pakta tiyan nishpa shushtarishkata riksichirka.
Kay Asociación de Agricultores Bananeros del Litoral tantanakuyta pushak, Francisco Espinosa runaka, Asia suyu llaktakunawan yuyaypaktarinata sinchiyachina, Ecuador llakta palantaka chikan mintalaypi kimirishkami kay allapapacha suyupi ashtawan munashkami kan. Rimanakuy puchukaypika, Kléver Siguenza, kikinmanta palanta tarpuk, allí tarpumanta rimashpa, palanta tarpukpak nima yanapay mana tiyanchu nirka shinallatak shuk kamachiytami yanapanapak rurana nirkami.
Kayshina yuyaykunaka, pushak César Litardo kamachi killkakmi chaskirka, llaktaka tukuymanta llankaytami kutin kallarinapak shuyakun ashtawankarin agroeproductiva llankaypi. Chaymantami, kay llaktapi tukuyshina llankakkuna, palanta tarpukkunapash, kay Minkarishkaman tukuy yuyaykunata chayachichun kayshina proyectos económico urgentes kamachiyta rurankapak kay Consejo de Administración Legislativa (CAL) tantanakuy arinishka kipa, shamuk pachakunapi riksichinka. “Llakta kullki llankay wiñarinapak mutsushkatami uyanka tukuykuna pakta yanaparinkapak”, kashna nishpami César Litardo rimanakuyta puchukarka.
EA/cz/ceguacu