Mamallakta Tantanakuy, 131 arinishka apuchikunawan kay Mana mañashka kullkikunata chayshina yalli pacha hapishkamanta allichinapak ñawpak yuyay killkaykunata rikushpa kamanapak arinirkakuna
Kamachik killkay rikuypi, hatun kullki mañachiy kamay wasikuna tukuy kullki mañashpa kawsakkunaman kamay yanapaykunata riksichiy ushankunami maypika kay claves chayshina contraseñas killkaykunata; Mamallakta Tantanakuyman chayachinkakunami ima llankaykunata paktachishkamanta riksichinkakunakay shuk llaywillayta rurashpa kallari kimsa killa shuk watapi kay kullkikunata kamay wasi ukupi charishkakunata rikuypak, tukuy mamallaktapi kullki mañachiy chayshina wakichiy llankaykunata tikrachiy ushankunami, chikan chikan kullki chaskikkunapak hayñikunata rikushpa kamanapak.
Tukuy Llika pankakunapi kullki yallichiy telemáticos, similares manu yallichikuna mirachinapak, mamallakta kuki mañachiy wiñachishkamanta, tukuy wawakullki tikrachikunata ama yalli pacha hapi ushachun rikunkuna.
Shuktak runakunamanta washata pakalla kullki mañachiy kawsakkunata, kamay wasikuna chikan chikan willaykunata riksichina shina rikurin kay chaski shinapash tikrachikunamanta; tukuy mutsurik runakuna paykunapak hayñikunata charin imashina maymanta hapishpa paktachikunata ushan, ashtawan kay chani, chanimaru, tukuchi chayshina chanikuna ashtawanpash maki churaykunata tiyashka shinapash shuktak hillaykuna paktachiy, nimamanta atirishpa, ima rikuykuna ama tiyachun nimapak llakichishka nirkakuna.
Shinapash kay tukuy kullkikunata chashishka ashtawan tikrachinapak hayñiwan ushaypak kay Orgánica de Defensa del Consumidor kamachik, kullki chaskikkuna ima charishkakunata tikrachi ushan; chashnallatak, atirishpa llakichikunata chayshina shuktak willi willi kayaykunata uriyachinapak rikun.
Kamachiy killkak, Pabel Muñoz, ñawpak yuyayta churak, kay Régimen Económico minkashka nirka, kay sukta ñawpak yuyaykunata kamachik tantanakuypi chikan chikan mutsuri chayshina kullkikunata mañashpa chaskikkunata yanapanapak. Shinapash kay Código Monetario y Financiero kamachik, Defensa del Consumidor kamachik, Telecomunicaciones kamachikkunata mushukyachinapak rikunkuna.
Pakta pakta tawka rimaykunata chaskishpa achiklla riksichikunawan, maypika kay Kamachik Tantanakuy, Superintendencia de Economía Popular y Solidaria kamay wasi, shukpalla kullki mañachik wasi tantanakuy, hatun hamutachik kamay wasi, runapak kamak, Arcotel, Corporación de Finanzas Públicas y Solidarias, Junta de Política y Regulación Económica y Financiera, Mamallakta pushak, Telecomunicaciones kamay wasiyuk; shinapash, chikan kamachik tantanakuykunamanta kay shuk chayshina ishkay hunta rimanakuypi chimpapuraykuna paktachishkata rimankuna.
Kamachiy killkak kay tikrachiy hayñi rikuchi, rantimanta paktachi mana shinashpaka harkay riksichin. Tukuy mana alli paktachishkakunamanta kutinpash atirishpa llakimanta ruraykunata allichishpa sakinapak shuktak yuyaykunata churashpa katinapak rikun, kashna ima hapi llankaykunapi alli pacha chaskishpa kashna kapuchiy shinapash mitachikunata mirachinapak nirka.
Tukupi pachapi, tukuy pachakunapi hatun wanay llakichishkakunata paktalla katishpa allichishkakuna, mana alli shukshinalla llankaypi churashkamanta kay 100 waranka dolares kullkikunata urmachi mana alli apakkunapak makipi tiyashkata rikunkuna, 10 salarios básicos unificados kullkikunata llankakkuna apankuna.
Kay mushuk kamachik kullki mañachiy kamay wasikunata alli pacha rikushpa sinchi paktachikunata churachun rimankuna chikan chikan killa panka kullki yallichikunapi katishpa, chayshina canales electrónicos, achiklla yalli kamaykunata mirachinapak kullki chaskikkunata rikushpa yanapay tiyachun nirka.
JLVN/pv/gu-k