Mamallakta Tantanakuyka yumayllakichiypi chichushkata sulluna munashka yuyaytami tawka tantankuykunamanta chaskirka

Sábado, 29 de enero del 2022 - 08:33 Imprimir Elaborado por: Sala de prensa
El Pleno escuchó los criterios de diversos sectores sobre la interrupción voluntaria del embarazo en caso de violación

Mamallakta Tantanakuypi kay Ley que Garantiza la Interrupción Voluntaria del Embarazo para Niñas, Adolescentes y Mujeres en caso de Violación kamachi rurana killkata ishkay niki rimanakuypi riksishpa kallarirka, Defensoría del Pueblo tantanakuymi Corte Constitucional tantanakuy mañashkamanta paktashpa kay Código Orgánico Integral Penal kamachiypak 149, 150 niki killka mamakamachiywan waktarikushkata allichinapak rikuchishka.Mamallakta Tantanakuyka kay llakta, istallaktamantapash tantanakuyta 20 pushak llaktayukkunatami uyarka. “Kay Mamallakta Tantanakuyka tawka yuyaykuna wankurita shinallata kamachi rurana killkakunata pakta rimanakukmi kan. Ñukapak llankayka tukuy llaktayukkuna pakta Mamallakta Tantanakuyman chayamuchun yanapay llankaymi, Mamallakta Tantanakuypak llankay ñantami tukuykuna purina kanchik”, kashnami Mamallakta Tantanakuyta pushak, Guadalupe Llori Abarca, nirka.

Zaruma llaktata yanapanapak shinallatak chukita pakalla llukshichiyta harkanapak Mamallakta Tantanakuypi rimanakurka

Mamallakta Tantanakuy ñawinchiy, kamachiy ruranata shinallatak llaktay chaparaytapash paktashpami llaktapak llankaywasi pushakkuna kay Zaruma kitipi chukita pakalla llukshichiykuy llakikunta imashina chimpapurashkata willanaman chayamurkakuna. Kaymanka, Llaktapak COE tantanakuy pushak; Minas tantanakuy kipapushak; Desarrollo Urbano y Vivienda llankaywasi pushak; Subsecretario de Calidad Ambiental del Ministerio de Ambiente pushak; shinallatak, Agencia de Regulación y Control de Energía y Recursos Naturales No Renovables tantanakuy pushakpashmi ñawirinaman chayamurkakuna. Tukuy willashkakunataka Biodiversidad Minkarishkami riksinka. Mamallakta Tantanakuyta pushak Guadalupe Llori, “Zaruma llaktapika Pachamama charishkata yallitak maypishkachun llukshichishkamantami rikurishka”, nirkami.

Mamallakta Tantanakuyka Coca mayu allpasuchurishkapi llankay paktashkata ñawinchin

Mamallakta Tantanakuyta pushak, Coca mayu allpasuchurishkata chimpapuranapak llankaykuna paktashakata riksinapak yuyaywanmi, Ministros de Obras Públicas y de Energía y Recursos Naturales No Renovables tantanakuyta pushakta, shinallatak Petroecuador pushakta shinallatak Director del Servicio de Gestión de Riesgos y Emergencias pushaktapash chaskirka, paykunaka kay panchi killa 2020 watamanta llakikuna rikushkamanta chimpapuranapak imalla llankaykuna ñankuna allichinapi, antakuna chayanapi, punkara apanapi paktashkatami rikunka, shinallatak Sucumbios, Napo marka ayllukunata yanapashkatapash riksichinka. “Kamachik killkakkunaka ñankuna allichinapi, llikapanka willayta chayachinapi llaktayuk llakikuna charishkata utkashpa yanapachunami mañarkakuna. Wakllirishka ñankunata utkashpa allichinapak, shinallatak Coca Mayupi kawsak llaktayukkuna wakllirishkata yanapanapimi llankakunchik” kashnami Guadalupe Llori pushak, nirka.

Mamallakta Tantanakuyta pushak shinallatak wankuri pushakkunapashmi Mamallakta Tantanakuypak llankay, ñawinchiypash paktashkata riksirkakuna.

Mamallakta Tatanakuyta pushak, Guadalupe Llori, Rafael Lucero (PK); Paola Cabezas (UNES); Esteban Torres (PSC); Juan Fernando Flores (BAN); shinallatak, Marlon Cadena (ID) Wankuri pushakkunami, kamachi rurana llankaymanta, ñawinchinamanta, shinallatak llaktay chaparaymantapash riksinapak tantanakurkakuna. “Allita purishpami paktarikunchik, Ecuador llaktayuk minkashkamanta yuyaypaktarishpa, tantanakushpapish. Kay willka haynita paktankapakka, allita rikushpami ñawinchina kanchik, shinami mamallaktashina paktanapak churashkaman chayashun” kashnami Mamallakta Tantanakuyta pushak nirka.

Kay Tantanakuyka, Minkarishkapi paktashka llankaykunatami riksirkakuna, shinallatak llankanapak rikuchik ñanta churashka paktakushkatapash chaskirkanchik. Kamachi Awlli pushakka tukuy kamachi killkakkunatami kikin wankurimanta yuyaywan, “Ecuador llaktapak Minka” paktanapak churashkaman purishpa llankashun nirka.

Minkarishkakunaka Achiklla llankay paktanapi, mipymes llankaywasi ukllanapimi llankakun.

Justicia Minkarishka tawka llankaytami charirka, kaypimi tawka yachakkuna, llaktapak, shukllapak tantanakuyta pushakkuna Ley para la Presentación y Control de las Declaraciones Patrimoniales Juradas kamachiy shinallatak Ley de la Contraloría General del Estado kamachi mushukyachishpa llakikunata chimpapuranapak llankayta charirkakuna. Kay Gobiernos Autónomos Minkarishka kay Ley de Legalización de la Tenencia de Tierras a favor de los Moradores y Posesionarios de Predios, que se encuentren en circunscripción de los cantones Guayaquil, Samborondón y El Triunfo kamachiy mushukyachinapak tawka llaktayukkuna rimashkata chaskirka. Kay Régimen Económico Minkarishkapi Código Monetario y Financiero para la Reactivación Productiva, Mediante la Reducción de Tasas de Interés, Acceso al Crédito Justo y Condonación de Deudas kamachi mushukyachina killkata riksishpa kallarirka. Desarrollo Económico Minkarishka Ley de Pagos en Plazos Justos, Primero las Mipymes kamachi rurana killkata riksishka katirkakuna, kay kamachiyka shukllapak, uchilla, maltalla llankaywasikunatami ukllanka. Yachachikkunawan, llankaywasi pushakkunawan, llakta pushakkunawanpashmi Ley de Emprendimiento e Innovación para Fomentar el Consumo de la Producción Loca kamachiy mushukyachina killkata riksirkakuna. Educación Minkarishkapika Ley de Educación Intercultural kamachi mushukyachinapak killkatami chaskirkakuna; shinallatak  Ley de Creación de la Universidad de Seguridad Ciudadana y Ciencias Policiales kamachi runana killkatapash chaskirkakuna.

Consejo de Administración Legislativa Yuyarinakushka

Kay Consejo de Administración Legislativa (CAL) tantanakuy kamachi ruranapak killkata tawka wankuri pushak chayachishkamanta sukta kamachi rurana killkatami akllarkakuna, Minkarishkakunaman allichichun chayachirkakuna; kay kamachi rurana killkakunaka llaktayuk pakta kawsanamanta, pukllayta sinchiyachinamanta, shuktak yuyaykunamantapash rikunapakmi. CAL tantanakuyka Mamallakta Tantanakuyman willayta mana chayachishkamanta mañaykunata Minkarishkakunamanmi ñawinchiyta, llaktay chaparaytapash kallarichun minkarka. Ashtawanpash, Kamachi Awllipi rimanakuy kay Corte Constitucional tantanakuyman kay Ley Orgánica Derogatoria del Decreto – Ley Orgánica para el Desarrollo Económico y Sostenibilidad Fiscal tras la pandemia Covid-19 kamachiyta anchuchik kamachiyta rurana killkata mamakamachiywan paktachishka alli rikuyta chayachichun mañarka.

Ñawinchina

Biodiversidad Minkarishka Zaruma llaktapi chukita pakalla llukshichiymanta llakikuna tiyashka chimpapuray paktakushkawan katirkakuna; Agencia de Regulación y Control de Energía y Recursos no Renovables tantanakuyta pushak shinallatak Secretario Nacional de Gestión de Riesgos y Emergencia tantanakuyta pushakpash willanaman chayamurka. Kay Gobierno llankaywasita pushak, Salud llankaywasita pushak Derecho al Trabajo Minkarishkaman llankakkunata llukshichishpa 2019 watapi kachashakta willachun chayamunka. Derecho a la Salud MinkarishkamanContralor General del Estado, el Director Ejecutivo de Arcsa pushakkuna, ancha unkuyta charikkuna hampikuna illashkamanta riksinapak chayamurkakuna. Duran kiti pushak allpa paktarinapak llaktapak kashkamanta shinallatak shukllapak kashkamantapash yuyarinakushkatami Participación Ciudadana Minkarishkapi riksirkakuna, kaymanka kiti pushakkuna shinallatak Superintendencia de Ordenamiento Territorial tantanakuyta pushakmi chayamurka; ashtawanpash, Ministro de Obras Públicas llankaywasi pushkata ñawinchiy kallarinapak killkakunata tantachishpa kallarirka. Garantías Constitucionales Minkarishka, llankakkuna, llakta pushakkunata uyashka kipa, kay Fukurawa llankay wasita 1.400 yalli llankakkunapak hayñita sumaychachunmi mañarkakuna. Fiscalización Minkarishkapika Darwin Pereira, ñawinchinapak kayachik; shinallatak, Ruth Arregui, superintendenta de Bancos pushak willashkata riksichishkatapash chaskirka, llankayta mana pakta katishka nishpa ñawinchiyna ukupimi paktarirkakuna.

Kashillakay, ayllullaktapi purina, istallamanta purikkuna shinallatak mamakamachiy mushukyachinami kay hunkay llankaypika paktarirka

Kay Soberanía y Seguridad Integral Minkarishkami, Ley sobre el Uso Progresivo, Adecuado y Proporcional de la Fuerza kamachi ruranapak yuyaykunatami pushakkuna, yachakkunamantapash chaskirka. Kay kutinka Ministros de Defensa Nacional y de Gobierno llankaywasita pushak, Comandante General de Policía pushak, Kitipichapak pushakkuna shinallatak Hayñita yachakkunatapash chaskirka. Kay Soberanía Alimentaria MinkarishkamanAgencia Nacional de Tránsito pushak chayamurka, payka Ley de Tránsito kamachiy mushukyachinapi uchilla kamachiy allichiy paktakushkata willarka, ashtawankarin ayllu llaktakunapi antawa purinamanta; shinallatak shuktak llaktayukkunapash Ley de Acuicultura y Pesca kamachi mushukyachinamanta rimanaman chayamirka. Relaciones Internacionales Minkarishkapi Ley de Movilidad Humana kamachi mushukyachinata riksirkakuna, kay kamachiyka istallaktamanta purikkuna yanapanata mashkakun shinallatak Estados Unidos llakta Ecuador llaktawan yuyarinakushka killkatapash arinirkakuna, manu kullkimanta rikunapakmi makipuranka. Kay Enmiendas y Reformas Constitucionales Minkarishka mamakamachiy mushukyachina rimanakuyta ashtawan sinchita riksirkakuna, kaywanka Mamallakta Tantanakuymi llakta pushak allichinaman kachashka killkakunata chayshinallatak sakirichun mañay ushanka, tukuykuna apushitashkawan. Derecho al Trabajo Minkarishkapi kay Leyes para la Estabilidad de la Seguridad Social en el Ecuador kamachiy mushukachina killkata riksishpa katirkakuna, kaypika Biess pushakkunami paykunapak rikushakta chayachirkakuna.

PV/cg-k

Av. 6 de Diciembre y Piedrahita · Teléfono: (593)2399 - 1000 | Quito · Ecuador