Mamallakta Tantanakuyta pushak, Guadalupe Llori Abarca kamachi killkakka, llankashkata Llaktaman riksichiyna ukupi, Llakta pushaktami llaktapi kasiklla kawsaypi llankanaman, llankay wiñachinaman, tarpuk paklla runakuna aylli kawsay yanapanaman, wakcha warmikuna llakichiytapash chimpapuranamanmi kayachirka.
"Llaktataka shukpak kayshukpak mana rakina usharinchu, shun makillami llakichikkunata chimpapurana kanchik", kashnami Mamallakta Tantanakuyta pushak nirka, llaktapak llankaywasita rikushpa katinamanmi shinallatak mamakamachiywan, kamachiykunawanpash sumaychashpa llankanaman kayachirka, shinallami muskushka munashka Ecuador llaktataka charishun, nirkami.
"Mamallakta Tantanakuyta pushakshinaka, llaktaman ishkay yuyay chayachishkatami paktachikuni, shuk yuyayka, mamakamachiyta, kamachiykunata shinallatak llankaypushaytapash sumaychana sumaychachinami; shinallatak ishkay yuyayka, yuyaypaktarinapak, llakta shuklla kanapak, llankaywasi charinapak, llakta pushay paktanapakpash llankanami kan", nirkami.
Llakta hatun pushakkunawan, ista llaktamanta pushakkunawan, Ecuador runa ayllu llakta pushakkunawanpashmi, Guadalupe Llori kamachi killkakka, Mamallakta Tantanakuyka Ecuador llaktapak Hatun Minkapimi, Ecuador llakta ayllukuna llankayta, hampinata, yachayta, kasiklla kawsayta, sumakaytapash mañashkata kutichishpa llankakunchik, nirka.
Shuk wata llankaypika, llaktapak shukniki ushay wasika 28 kamachi rurana killkatami arinirka, kaymantaka 24 kamachiytami Kamachi Kipukpi willachishka kan nishpami yuyachirka. Kay Consejo de Administración Legislativa (CAL) wankurika 169 kamachi ruranapak killka kamukunatami akllashpa wiñaypak ashalla pachapakpash minkarishkakunaman allichichuna chayachirka shinallatak Mamallakta Tantanakuypipash llaktapak llankaywasi 5 pushakkuna mana pakta llankashka nishkata ñawinchishpa wanachirkapash.
Guadalupe Llori kamachi killkakka Mamallakta Tantanakuypak llankay, ushay, paktariypash llakta kasiklla kawsanapak, sinchita llankanapakmi mutsurin, Mamallakta Tantanakuypika Ecuador llaktayukwan yuyaypaktarinapakmi llankakunchik. "Kapakamaylla mana kanchu, ashtawanpash chikanta yuyakwan yuyaypaktarinata Ecuador llakta ayllukunapak alli kawsayta mashkaypipashmi llankakunchik", nirkami.
Chasnallatak, Mamallakta Tantanakuyta pushakshinaka Mamakamachiyta, kamachiykunata, llaktapak llankayta, pushaytapashmi ukllarashkani; shinapash, ashtawanka, "Ecuador llaktapak ancha mutsurikunatami mitsarasha". Kay 200 watakuna ñawpa Batalla de Pichincha Ecuador llakta ayllukuna atirinakushka yuyariyta napashpaka, wiñaykawsayta rikushpami kunanka llakichiyta, llaktapi wakllichiyta, wakchakaytapash chimpapuranaman kayachini, nirkami.
"Llakta pushanaka kamaywan alli uyana llankana, llaktayuk mañashkata munashkatapash yuyaysapayashpa riksina, Llaktapak llankaywasikuna chikankashkata sumaychashpa shinallatak llaktayuk chaypikanata ruraywan riksichishpa sinchiyachinamanpash kayachini" kashnami pushakka nirka, shinallatak Llakta pushakta llakta alli kawsayta paktanapak yuyarishkata mushukyachinaman, Mamallakta Tantanakuy, Llakta pushakwan rimanakuypak chakunata ruranaman, mashkanamanpashmi kayachirka.
BG/pv/cg-k
Ashtawan Shuyukuna: