Mamallakta Tantanakuyka Ley que Regula el Uso Legítimo de la Fuerza kamachiy rurana killkata arinirka, chikanyachishpa allichishka kamachiymi, Llaktamanta chayachishka, kamachiyka Policía, Fuerzas Armadas shinallatak seguridad penitenciaria llankak ayllukunaman, hayñikunata ukllanapak, kacharishka rimanapak, mamakamachiy rikuchishkata sumaychanapak, shinallatak tukuy llaktayukkunapak kawsayta ukllanapak yuyaywan rurashkami. Kayshinami, Mamallakta Tantanakuyta pushak, Virgilio Saquicela runaka, kamachiy rurana killkata shuti aspishpa llaktayukman kachakushpa kay kamachiyka llaktayuk pakta mutsushkatami kutichin, llaktapi llakikunata chimpapuranapakmi, llaktayuk atiriyta harkanapak mana kanchu; chapakuna kamay paktarinapi ukllayta charichunpash sinchiyachik hayllimi kan, nirkami.
Pushak Virgilio Saquicela kamachi killkakka llaktayukta chaskinapak Mamallakta Tantanakuypak punkuta paskan
Mamallakta Tantanakuyta pushak, Virigilio Saquicela kamachi killkakka, Federación de Estudiantes Universitarios del Ecuador (FEUE) tantanakuyta pushakkunawan rimanakurka, paykunataka kay Ley Orgánica de Educación Superior (LOES) kamachiy mushukyachinapak yuyaykunata chayachichunmi kayachirka. Ashtawanka, austro suyu llaktamanta kitili pushakkunatami chaskirka, paykunamanka kay Ley 047 kamachi mushukyachinata ishkayniki rimanakuypi arinishun nirkami, kamachiyka Azuay, Cañar, Morona Santiago, Tungurahua markakunapak kullkita chayachinatami rikuchin. Kay Federación Nacional de Operadoras de Transporte en Taxis del Ecuador (Fedotaxi) 80. 000 ayllukunata tantanakuyta pushakkuna, Ecuador llaktapi tantachishpa taxi antawapi llankakunaka, Virgilio Saquicela pushak runata napanapak Mamallakta Tantanakuyman chayamurka.
Kay Azuay, Cañar, Morona Santiago, Tungurahua markakunaman kullkita chayachik kamachi rurana killkata shikniki rimanakuypi riksirka
Tawka wankurimanta kamachi killkakkunami Azuay, Cañar, Morona Santiago, Tungurahua markakunapi llankaywan paktanapak kullki chayachina allimi kan nirkakuna. Kayshina yuyaykunataka kay Ley 047 kamachiy mushukyachinapak rimanakuy ukupimi kashna nirkakuna. Kay kamachiyka Llakta watapi kullkilllankayta kay markakunaman chayachinapika Corporación Eléctrica del Ecuador CELEC-EP tantanakuy nakashpaka paypak ranti llankakukpashmi zirma minkatalashkamanta 5% patsak kullkita chayachinka, kayshina kullkika Paute, Agoyán llankaywasikunapi wiñashka zirma mintalashkamantami kanka. Mamallakta Tantanakuyta pushak, Virgilio Saquicela, kamachiy rurana killkata riksichikka, kay kamachiypika 40 % patsakmanta ñawpa Centro de Reconversión Económica del Azuay, Cañar y Morona Santiago (CREA) wankuriman chayachikushka kullkika kiti pushakkunaman, kitilli pushakkunamanpash chayachinapakmi kan, nirka.
Chikanyachishkata chimpapuranapak yachayta sinchiyachik kamachiyka Mamallakta Tantanakupak yanapayta chaskin
Mamallakta Tantanakuy shukiniki rimanakuypi Ley de Servicio Público kamachiy rurana killkata riksirkakuna, kay kamachiyka llaktayuk kawsana ukupi chikanyachishkata shitarinapak mutsurishkatami achikyachin shinallatak warmikuna, kari warmim wawakuna, imillakuna, tisiku ayllukunapash wakllirinalla kashkatapash rikuchin. Rimanakuy ukupika Derecho al Trabajo minkarishkapi allichishka llankaywillaytami riksirkakuna, kaypika kari warmikunata imalla llakikuna tiyashkata shinalaltak imalla llakikunawan wakllichinapakchayashkatami, kipaman kay llakikunata imashinalla chimpapuranapak ruranatapashmi rimanakurkakuna.
Mamallakta Tantanakuypi Comisión Pluripartidista Ad hoc Minkarishkata Ishkaniki kipapushakta huchachishkata riksinkapak wiñachirka
Mamallakta Tantanakuypi Comisión Pluripartidista Ad Hoc Minkarishkata wiñachirkakuna, kay minkarishkapika Patricia Mendoza (UNES), Mireya Pazmiño (PK), Elina Narváez (PSC), Amparo Guanoluisa (ID), María José Plaza (BAN) kamachi killkakunami kimirinka, paykunami Mamallakta Tantanakuypak ishkayniki kipapushak, Yeseña Guamaní Vásquez kamachi killkak, Llankaypi mana allí paktashka nishpa huchachishkata taripankakuna. Kay minkarishkataka Ley Orgánica de la Función Legislativa (LOFL) kamachiypak kimsa millka, 18 niki killkapi rikuchishkata katishpa shinallatak Consejo de Administración Legislativa (CAL) wankurishkapi yuyarinakushka killkata paktachishpami wiñachirkakuna.
Kamachi ruranapak pichka mushuk kamukunami Minkarishkakunaman chayan
Kay Consejo de Administración Legislativa (CAL) Minkarishka, Mamallakta Tantanakuy, Virgilio Saquicela pushakwan, kamachi killkakkuna chayachishka pichka kamu killkakunatami akllarkakkuna, kaypika chukikuna rikuyta, Código Ingenios mushukyachinata shinallatak yachaytapashmi shinchiyachinapak mashkakunkuna. Kay Ley de Educación Intercultural kamachiyta, Código de la Economía Social de los Conocimientos, Creatividad e Innovación kamachiytaka Llaktapi llankayta sinchiyachinapak mushukyachinatami Educación Minkarishkapimi riksinkakuna. Kay Ley de Minería kamachi mushukyachinataka ashallata, makillawan chukita llukshichishpa llankakkunata rikuranapakmi yanapanka, killka kamutaka Biodiversidad minkarishkaman chayachirka. Kay Justicia Minkarishkami Ley Orgánica de la Función Legislativa shinallatak Código Orgánico Integral Penal kamachiy mushukyachina killkata allichinkakuna, shinallatak Relaciones Internacionales minkarishkakunaka Ley de Comunicación kamachiy mushukyachina killkatami riksinkakuna.
Minkarishkakunaka Mamallakta Tantakuypi riksinapak llankaywillaykunata allichishkata sakin
Kay Soberanía y Seguridad Integral Minkarishkakunaka Ley de Seguridad Privada kamachiy rurana killkapak llankaywillayta shukniki rimanakuypak arinirkakuna, Ecuador llakta ayllukunapak llakita chimpapuranapak shuktak yanapaymi kan. Shinallatak illapakunata charishkamanta wanachinapak kamachiyta mushukyachinapak riksinatapashmi kallarirkakuna.
Suyu llakta chikanyashpa pushakkuna llaktayukwan makipurashpa allpa rakina (PDOT) killkata arininapi yanapanapakmi, kay Ley de Ordenamiento Territorial, Uso y Gestión del Suelo kamachiy mushukyachinata mashkayka, ishkayniki rimanakuypak llankaywillaytaka Gobiernos Autónomos Minkarishkapi arinirkakuna. Ashtawanka, 19 killkakuna kay COOTAD kamachiy mushukyachinapak chayachishkata riksinapak llankaypachatapash arinirkakuna.
Kay Derecho al Trabajo Minkarishkapika Ecuador llaktapi Seguridad Social yanapayta sinchiyachinapakka tawka kamachiykuna mushukyachina killkakunata llaktayukman ashtawan riksichinapakmi yuyarirkakuna. Chaypakka yachakkunata, riksikunatapashmi tapunapak yuyarirkakuna.
Minkarishkakunapi llaktay chaparayka punchantami
Kay Fiscalización Minkarishkapi, Fiscal General del Estado pushakka Leandro Norero runa mayllapi yaykurishka tiyashkashina kashkatami willarka, kay runaka Ecuador llaktapi kullkita pakalla yaykuchishka nishpa huchachishkamantami ñawirikun. Ashtawanka, pandemia unkuy llaki puchakunapi Guayaquil llaktapi hampina wasikuna ukupi llakichikkunawan makipurak kashkashina rikurin, nirkami.
Pukllayta pushakkuna ñawinchinapak akllarishpa wankurishkapi llankakukkuna Centro de Entrenamiento para Alto Rendimiento de Río Verde llankaywasita, Esmeraldas llaktapi rikunaman chayarkakuna, kaypika kullkillankay, ruraykuna, wasipi llakikuna, shinallatak pushaykunapash imashinalla paktakushkata riksinamanmi chayarkakuna.
Patricia Sánchez, Gustavo Mateus kamachi killkakkuna mañashkamanta, Gobiernos Autónomos Minkarishkaman, Secretaría Técnica de Prevención de Asentamientos Irregulares tantanakuytami llankay chaparayman kayachirka, kaypika llanktapi kawsak ayllukunata llukshichinapi runapak hayñikunata wakllichishka nishpa huchachishkata ñawinchinatami kallarirkakuna.
Kay Régimen Económico Minkarishkapika Llakta pushak llankashkata riksichik killkata rikunapak katikillata arinirkakuna, kaypika pichka yuyaykunatami riksinkakuna: kullkillankay llaktayukta yanapay, kasiklla kawsay, ruraykuna, llankayta shinallatak seguridad social yanapaytyapash, kayta rikunapakka pushakkunata shinallatak llaktayukkunatami kayachinka.
Kay Biodiversidad Minkarishkamanka llankaywasi tawka pushakkunata shinallatak mamakuchapi chapashpa llankakkunatami, China llaktamanta chalwata hapik wampuk antakuna Galápagos mamakuchaman kichkiyashkapi imalla llankawan chimpapurakushkata willachun kayachirka, kay llakikunawanka ñukanchik llakta chalwata hapishpa llankaktami wakllichin.
Kullki llankay, llankayta wiñachiy shinallatak yachayta sinchiyachiypashmi Minkarishkakunapak llankaypi rikurirka
Kay Garantías Constitucionales Minkarishkapika Código para la Protección y Garantía de los Derechos Colectivos de las Comunas, Comunidades, Pueblos y Nacionalidades kamachiy rurana killkapak yuyaykunatami llaktayuk tantanakuyta pushakkunamanta chaskirka.
Kay Desarrollo Económico Minkarishkapika Código para la Protección y Garantía de los Derechos Colectivos de las Comunas, Comunidades, Pueblos y Nacionalidades kamachiy rurana killkatami riksishpa kallarirkakuna, shinallatak Desarrollo, Regulación y Control de los Servicios Financieros Tecnológicos kamachiy rurana killkata; Ley para Impulsar la Economía Violeta kamachiy rurana killkatapash riksishpa katikunkuna.
Yachakukkuna anchurinata ashayachinapak shinallatak pushakkunata ashayachinapak riksinatami Ley Orgánica de Educación Superior kamachiy mushukyachinawanka mashkakun, Educación Minkarishkapimi llankakunkuna.
Kay Soberanía Alimentaria Minkarishkaman Agricultura Llankaywasi pushakmi chayamurka, paywanmi llankak ayllukuna mutsushkata riksishpa yanapanapak kay Llankaywasipi imalla paktakushkata rimanakurkakuna.
Llaktayukta yanapak kamachiy rurana killatami kay hunkaypi llankarkakuna
Kay Relaciones Internacionales Minkarishkapika Ley de Movilidad Humana kamachiy mushukyachina killkatami sinchiyta riksishpa katikunkuna, kay Corte Constitucional tantanakuy yuyarinakushka killkata paktachinapakmi, kay kamachiyka llaktayuk kashka shutita anchuchinamantami rikuchin.
Kay Participación Ciudadana Minkarishkapika Ley de Acción Social y Voluntariado en el Ecuador kamachiy rurana killkatami riksishpa kallarirkakuna, kamachiyka yankalla chayanata, kacharishpa ayllupura kawsay kikin kawsaypak hawapi kanatami rikuchin.
Kay Derecho a la Salud Minkarishkapika Koenraad Vancraeynest, Ana Belén Veintimilla, UNICEF tantanakuymanta runakuna shinallatak Nohelia Rivas, kay Ureport wankurimanta ayllukunami yuyaykunata kay Ley de Salud Menstrual kamachiy rurana killkapak chaskirka.
Kay Ley de Gestión de Identidad y Datos Civiles kamachiy mushukyachina ukupi, Garantías Constitucionales Minkarishkakunami llankaywasi pushakkunata, llaktayukmanta minkarishkakunatapash chaskirka.
PV/cg-k