Pusak apuchiwan, Richard Calderón, Ángel Vilema, Ulises de la Cruz, Verónica Guevara, Alexandra Ocles, René Caza, Fausto Terán, Octavio Villacreses kamachiy killkakkunawan paktashpa, Gobiernos Autónomos minkashka, kay Régimen Especial de la Provincia de Galápagos kamachiyta arinirkakuna.
Mushuk kamachiypak yuyayka, kay Régimen Especial para la Conservación y Desarrollo Sustentable de la provincia de Galápagos kamachiyta allichinami kan, kay kamachiyka Mamakamachiy rikuchishkata paktachishpami Régimen Especial de Galápagos shutita tiyachinkapa yanapan, kaytaka Consejo de Gobierno kamachikmi pushanka, shinami Mamallaktapak Hatun kamachik, kikinllatak karupi kamachikkunawan ishkantin llankanka, runakuna charimushka pachamamata allpapachapi kamanatami charinka.
Mushuk kamachiyka tukuy killkatami allichin, yapashpa, tawka yupashkakunata, churashkakunatami yaykuchin, kaykunataka mushuk kamachiypimi churan, shinami Mamakamachiywan kimirinakuchin.
Kay akllashka kamachiy, Mamakamchiy rimashkawan, purinamanta, kapukyachik llankaykunata allichin, mashna tiyashkata, Galápagos llaktapak pachamama llikata rikushpami shina ruran, shinami chay llaktapi kawsak runakuman unipak llankayta, Sumak Kawsayta churan, paykunami pachamamapi tiyakkunaman, pachamamawan llankakkunaman yaykurinka.
Chaymantami kamachiy killkakkunaka Galápagos kamachiyta utkashpa allichinata rikurka, shinami paypak kamaywasita sinchiyachina nirka, chaymanta runakuna maypipash kachun ama mirarichun harkanka, pachamamapi tiyakkunata surkuchun mana sakinka, llankaymanta rikurishkakunata alli rakichun churanka, waytata alli kamana hawa runakuna arinichun churanka, wanachina llikatapash churankami, pachamamata taktashpa wakllichikkunata harkanka, wanachinata churanka, waytata wakllichishpa purik runakunatapash harkanka.
Kamachiywanmi kay Secretaría Técnica del Consejo de Gobierno kamaywasita wiñachinka, chaypimi paypak llankayta, awllita, arinishkata rikuchin, kay tukuripi nishkawanmi imashina kamanata pushanka.
Imashina purikkunapak patakuna hawa rikushpa, tutintak arinishpa churarin, ashtawankarin sapan patakunapi imashina kanata allichishpa churan, kay purinamanta churashkata mana paktachikkunata wanachina hawapash churashkami kan. Waytapi kawsak runakunaman kallari rurayta yanapashpa kaman, shinami pukuchina llankakkunaman, suyupak kamaywasikunaman alli yaykurichun yanapan.
Kamachiypak wankuriyta churanchik, kapukkuna kipikuna ushayta charikta rikushpami churana kan, waytata rikuna, kamana, wakaychina hawa paktachinkapa, chaypak kullki churana yanapayta wiñachina kan, shina runakuna unipak chay llaktapi kawsachun allita yanapanka.
JLVN/pv/jc-kichwa