Kay Defensa y Desarrollo de la Economía Familiar Campesina kamachi rurana killkata shukniki rimanakuypi riksirkakuna

Viernes, 29 de abril del 2022 - 19:26 Imprimir Elaborado por: Sala de prensa
Proyecto Ley para la Defensa y Desarrollo de la Economía Familiar Campesina fue tramitado en primer debate

Kay Defensa y Desarrollo de la Economía Familiar Campesina kamachi rurana killkata Mamallakta Tantanakuypi riksirkakuna. Kay kamachiy rurana killkawanka Ecuador Llaktamanta pakta yanapaykunata chayachinapakmi mashkakun, shinami mikunata sumaychanapakka alli llaktayta sinchiyachinaman chayankakuna. Rimanakuy kallarina ñawpaka, Mamallakta Tantanakuyman llankakkuna shinallatak paklla ayllukuna mutsushkatami uyarkakuna. Kaymanmi FENOCIN tantanakuymanta shinallatak Coordinadora Nacional Campesina Eloy Alfaro tantanakuymanta pushakkuna chayamurka, paykunaka Llakta pushakmantami tarpuk ayllukunata shinallata llakta ayllukunatapash Ecuador llaktapak mikuna kay COVID-19 unkuy punchakunapi shina pakta tiyachun yanapachun mañarkakuna.

Kay Runakunata rikunapak kamachiyka Mamallakta Tantanakuypak shukniki rimanakuyta yallirka

Mamallakta Tantanakuyka Régimen Jurídico del Derecho al Cuidado Humano kamachiy rurana killkata shikniki rimanakuypimi kay Derecho al Trabajo Minkarishkapi allichishka llankaywillayta katishpami riksirkakuna. Kay kamachiywanka llankak ayllukuna paykunapak kari warmi wawakunata, pakllakunata nakashpaka paywan kawsakuk ayllukunata rikuranapak hayñikunata sumaychanapakmi mashkakun; shinallatak, llaktapak, shukllapak llankak wasikunapash kayshina ayllukunata yanapanapak, rikuranapak, yuyaypaktarinapakapash llaktayta charinapak riksichin. Kay kamachiy rurana killkataka Defensoría del Pueblo tantanakuymi chayachirka, shinallatak kay mañayka Corte Constitucional yuyaypaktarishka killkatami kutichin, kaypika chichu warmikunapak hayñikunamanta shinallatak llullu wawakunata chuchuchinapak pachamantami rimakun.

Mikuna shitanata harkak kamachiytaka Kamachi Kipupimi willachinka

Mamallakta Tantanakuypi, 101 ari apushitaywanmi kay Ley para Prevenir y Reducir la Pérdida y el Desperdicio de Alimentos y Mitigar el Hambre de las Personas en Situación de Vulnerabilidad Alimentaria kamachi rurana killkata Llakta pushak allichinapak kachashka 12 killkata kimichinapak arinirkakuna. Kamu killkataka Kamachi Kipumanmi willachinapak kacharka. Kamachiyka wakllirinalla mikunakunata ama shitanapak shinallatak wakcha ayllukunaman chayachinapak ruraykuna tiyachunmi churanka. Ashtawanka, pikunaman utkashpa kallaripi chayachinata shinallatak kay charishkata mayman chayachinatapashmi rikuchinka; ashtwanka ruraykuna, chayachinakuna, mintalanakunapash mikuna charina hayñikuna ukupi paktarishka kachun, shinallatak pachamamata ama wakllichichunmi rikuranka.

Achikllakayta, hayñi ukllayta shinallatak wiwakuna alli kawsanatami tawka Minkarishkakunapi llankarkakuna

Kay Justicia Minkarishka ukumanmi minkashka llaktayukkuna, amawtakuna, yachakkunapash Código Civil kamachiy mushukyachinapi wiwakunata ukllanapak shinallatak allita rikunapak yuyaykunata chayachinaman shamurkakuna. Ashtawanka, CNE pushakkunaman, yachakkunaman, kikinmanta llankak kamak ayllukunamanpash kay Código de la Democracia mushukyachina killkata riksichirkakuna. Shuktakpika Régimen Económico Minkarishkami Ley del Sistema Nacional de Contratación Pública kamachiy rurana killkata rikurkakuna, kamachiyka Llaktawan llankaypi kipayashkakunata kutinpash llaktawan llankanapak yuyarinakunapak harkay tiyachunmi rikuchin. Kay Ñiñez Minkarishkapika Código Orgánico de Protección Integral de Niñas, Niños y Adolescentes (Copinna) kamachi rurana killkatami allichishpa katikunkuna, kay kamachiyka Ecuador llakta kayshina ayllukunata rikuranapakmi sumaychan. Kay Derecho al Trabajo y la Seguridad Social Minkarishkapika allpakuta llankaywasikunapi llankak ayllukuna samana pacha paktantami rimanakushpa katirkakuna. Kay rimanakuymanka pushakkunami chayamurka, paykunaka kamachiy paktachinapak illashkatami rimarkakuna.

Kamachiy arinishkakunaka llaktayukkuna makipurashkatami kutichin

Kay Relaciones Internacionales Minkarishkakuna Portoviejo kitipi shinallatak Universidad de los Hemisferios sumak yachana wasi, Quito llaktapimi tantanakurkakuna, kaypika Ley contra la Trata de Personas y el Tráfico Ilícito de Migrantes kamachiy rurana killkamantami rimanakurka. Pushakkuna, llaktayukkuna, Ecuador llaktaman kutimushka tantarishka ayllukunapashmi kamachiy ruranapak yuyaykunata chayachirkakuna, shinallatak paykunapak hayñikuna maypilla wakllirishkatapash willarka. Kay Soberanía Alimentaria Minkarishkapika llaktapak llankakkunawan, tarpuna yachakkunawanmi pakalla apakukpi hapishka wakllirinalla charikunata wakcha ayllukunaman chayachinapak tawka kamachiyta mushukyachinamanta rimanakurkakuna. Kay Decreto-Ley para el Desarrollo Económico y Sostenibilidad Fiscal tras la Pandemia Covid-19 kamachiy killkamanta rimanakuy ukupi, Desarrollo Económico Minkarishkakunaka makirurak tantanakuy pushakkunatami uyarka, paykunaka llankaypi llakikuna tiyashkata riksichirkakuna. Ashtawanka, shuktak tantanakuykuna kay llakta riksichina kamachiymanta rimashkatapash uyarkakuna. Kay Transparencia y Participación Ciudadana Minkarishkapika tawka pushakkuna kay Ley Orgánica de Participación Ciudadana de los Presupuestos Participativos kamachiy mushukyachina killkamanta yuyay chayachishkatami uyarkakuna.

Hampimanta, GAD tantanakuy pushanamanta shinallatak Yachay paktarinamantami llankarkakunan

Uma unkuymanta rikurishka llakikunatami Derecho a la Salud Minkarishkapi rimanakurkakuna, kaypika shuk kamachiyta rurashpa utka hampinata sinchiyachinapak shinallatak pakalla llakichik wañuychikpash unkuyta chimpapuranapakmi mashkakunkuna. Kay Ley de Ordenamiento Territorial, Uso y Gestión del Suelo kamachiy mushukyachina killkawanka GAD tantanakuykuna allpata allikachichun yanapay tiyanatami Gobiernos Autónomos Minkarishkapika rimanakurkakuna, paykunaka Mamallakta Tantanakuy shukniki rimanakuypi yuyaychashkakishkatami riksirkakuna. Kay Soberanía y Seguridad Integral Minkarishkapika gestión integral de riesgo paktarinapak yuyaykuna chayachishkata riksishpa katikunkuna. Shuktakpika Llankaywasi pushakkuna, tantanakuykuna, llaktayukkunapashmi Educación Minkarishkaman chayamurka, paykunaka Ley Orgánica del Sistema Nacional de Cualificaciones Profesionales kamachiy rurana killkapak yuyaykunatami chayachirkakuna.

Minkarishkakunapi allichishka llankaywillaykuna Mamallakta Tantanakuypi rimanakunapak ñami tiyan

Kay Relaciones Internacionales Minkarishkapika Ley de Movilidad Humana kamachiyta mushukyachinapak llankaywillayta shukniki rimanakuypak arinirka kaywanka istallaktapi wañukpi aychata apamunapakka wakllirinalla kashkata rikurashpa shinallatak runapak hayñita rikurashpa paktarinka. Kay Soberanía Alimentaria Minkarishkapika Mamallakta Tantanakuy upi riksichun shuk llankaywillaytami arinirkakuna, kaypika palanta tarpukkunapak kawsaymantami rikuchin. Kay Soberanía Alimentaria Minkarishka ukupillatak Ley de Incentivos a la Pesca Artesanal kamachiy rurana killkata shukniki rimanakuypi riksinapak llankaywillayta arinirkakuna. Shuktakpika, Participación Ciudadana Minkarishkapika Ley de Incentivos a la Pesca Artesanal kamachi rurana killkata shukniki rimanakuypi riksinapak llankaywillayta arinirkakuna. Kay Participación Ciudadana Minkarishkapika Ley de Transparencia y Acceso a la Información Pública kamachiy rurana killkamanta ishkayniki rimanakuypak llankaywillaytami allichishpa puchukarkakuna, kay killkataka Unidad de Técnica Legislativa tantanakuy puchukay rikuyta paktachun chayachirka, chaykipami arininkakuna. Educación Minkarishkapika Ley de Creación de la Universidad de Seguridad Ciudadana y Ciencias Policiales kamachi rurana killkamanta shukniki rimanakuypak llankaywillaytami arinirkakuna, Ecuador llakta ayllukunaman yachayta chayachinka shinallatak llakta kasiklla kawsanapak yachakkunatapash wiñachinka. Kay Ley de las Juventudes kamachiy rurana killkawanka paklla wamrakunapak hayñikuna paktanamanta shinallatak imalla ruraykuna charinapak ishkayniki rimanakuypak llankaywillayta ñami charin, Garantías Constitucionales Minkarishkapimi arinirkakuna.

Karu uyachikwan yuyarinakushkata mushukyachinamanta, punkara llukshichinamanta shinallatak ushay paktachinamantami Llaktay Chaparaypak llankayka rikurirka

Kay Fiscalización Minkarishkapika “Telefonía Celular” llaktay Chapay ukupimi mushuk yuyaykunata chaskishpa katikunkuna, tukuy llaktayukkunami kay karu uyachikta pushak llankaywasikunawan yuyaypaktarishka killkakuna mushukyachinata, kutinpash mushuk llankaykuna kallarinatapash rikurakunkuna, kayshina ruraykuna achiklla llankaykunata, yuyaypaktaripash charichun. Kay Biodiversidad Minkarishkapika Ministro de Energía y Recursos Naturales no Renovables llankaywasi pushakta kayachikpi mana chayamushkatami shitarirkakuna, pushak runaka punkara, chuki llukshichiypi, yakuzirma wiñachikpipash pachamamata mapayachishkamanta willanamanmi chayamuna karka, shinallatak Declaratoria de Interés Nacional killkawan bloques 31 y 43 Parque Nacional Yasuní suyu llaktapi punkara llukshichinamanta sukta killan killan llankaywillaytapash mana chayachishkata willanamanmi chayamuna karka. Chaykamaka, Gobiernos Autónomos Minkarishkapika Ministerio de Agricultura tantanakuy pushakkunawan shuk yachak tantarishkata kallarinapak yuyarirkakuna, paykunaka Plan de tierras, regularización de territorios rurales y tierras ancestrales paktakushkata rikuchik llakaywillaytami allichinkakuna. Kay Ley de Transporte Terrestre, Tránsito y Seguridad Vial kamachiy mushukyachishka killka paktakushkataka Desarrollo Económico Minkarishkapimi ANT pushakkunawan, antawa purichik pushakkunawanpash rikurkakuna. Kay Garantías Constitucionales Minkarishkamanka Secretaría de Derechos Humanos, Ministerio del Interior shinallatak Policía Nacional Tantanakuyta pushakkunami kay 8 puncha pawkar killa 2022 watapi, ushayta yallitak paktachishka nishkamanta yachashkata willanaman chayamurkakuna.

PV/cg-k

Av. 6 de Diciembre y Piedrahita · Teléfono: (593)2399 - 1000 | Quito · Ecuador