Kay Ley Especial Amazónica mushukyachina killka Biodiversidad Minkarishkamanmi apushitana ñawpa allichinapak tikranka

Martes, 14 de marzo del 2023 - 21:15 Imprimir Elaborado por: Sala de prensa
Kay Ley Especial Amazónica mushukyachina killka Biodiversidad Minkarishkamanmi apushitana ñawpa allichinapak tikranka

Mamallakta Tantanakuypimi ishkayniki rimanakuypi Ley para la Planificación Integral de la Circunscripción Territorial Especial Amazónica kamachiy mushukyachina killkata riksirkakuna. Kay kamachiy allichinaka Biodiversidad Minkarishkamanmi puchukay apushitaypak chayana killkata allichinapak chayanka.

Minkarishkata pushak shinallatak killkata riksichikpash, Washington Varela kamachi killkak, kay Ley Orgánica de la Función Legislativa kamachiypak 61 niki killkapi kimirishpa, kamachi killkakkuna shinallatak Antisuyu llakta pushakkunapash hatun rimanakuypi yuyay chayachishkata kimichinapakmi, pusak punchakunata mañarkakuna.

Kamachi killkakka kamachiy mushukyachinapi kari warmi pakta kanatami kimichirkanchik, istallaktawan yuyarinakushkata katishpa kay Antisuyu llakta wawakuna warmikunapash llaktapak llaktaypi kawsay alli kachun; ashtawanka, warmikuna wakllichiyta ashayachinapak anchuchinapakapash ruraykunata paktakanapak llamkaytapash yanapanapak llamkaykullki chayachinatami rikuchin.

Kay llakta ayllukuna kallaripi llamkanamantaka, shukllapak llaktapakpash llamkak wasikuna kay Antisuyu llakta ayllukunatarak llamkayman kayachichun mañan, 80% patsakta mana uriyashpa shinallatak kay mañashkata mana paktakpika llaktapak llamkaywasi pushakkunata llamkaymanta anchuchina shinallataka shukllapak llamkaywasi pushakkunataka 3 killapi hapina kullki wanachita paktachina nin.

Kay kamachiyka kiti GAD tantanakuykuna manu kullki chaskinata sumaychan shinallatak manu kullki chayachina kuskapash kullkillmkay paktarishkapi kana kan ninmi, kamachiy mushukyachishkapika runa ayllu llaktakunapakpash kawsay allikanapak 10% patsakmanta Tantachishka llamkaykullkita chayachinapak rikuchin; warmikunata llakichiyta harkanapak anchuchinapakpash Fondo de Desarrollo Sostenible llamkaykullkita 5% patsakta chayachinka; Antisuyu llaktapi sumak yachana wasi katinapak 47,5% patsakta Fondo Común tantachishkaman chayachinka shinallatak mana riksishka, ancha llakichik, mana tiyak unkuykunata yanapanapakpash kimichin.

15 kamachi killkakkunami rimarirkakuna, paykunaka Ley Amazónica kamachiy mushukyachik killkata arininaman kayachirkakuna. Runa llaktakunapak ayllukunapak hayñita kutin charinata sinchiyachinapakmi llamkaykullkita chayachinka. Antisuyu llakta warmikunata llakichiyta harkanapak anchuchinapakpashmi, shinallatak paykunapak ashtawan yanapayta chayachinapakmi kan, nirkami. Kay llaktapi llamkanapak chayanatami mana sumaychan chaytami rikurana kan, nirkami.

Shinallatak hampinawan chayanapak, ñankunata allichinapak, yachaypi yanapanapak ashtawanka runa llakta ayllukunapak kawsay allikachun yanapanapakmi kan. Antisuyu llaktapi chusku sumak yachana wasita wiñachinapak mañarkakuna. Shinallatak kay kamachiypi runakuna upyana yaku, tarpunapak yakuta charinapak 1% patsak kullkita chayachinapak mañarka; shinallatak Plan de Ordenamiento Territorial paktanapak achikyachik killkata tawka llakta pushakkunawan ayllukunawanpash makipurashpa llamkanapak mañarkakuna.

Llaktayuk rimarinapi Víctor Rivadeneira runata chaskirka, payka Morona Santiago markapi llakikuna tiyashkatami riksichirka; shinallatak, María Eulalia Silva runa,Cámara de Minería del Ecuador tantanakuyta pushak, chukita llukshichinapak achkata llamkakkunaka llaktapak kullkiwanmi pakta yanapakun nirka. Yallik wataka kullkita wiñachirka shinallatka waranka waranka ayllukunapak llamkayta wiñachirka nishpa yuyachirka. Wakcha kawsayta ashayachinapak mashkana, nirkami.

Paymanta, Auxilio Vera, Red de Mujeres Amazónicas tantanakuymanta, wamikunata achka llakichiymi tiyan kay suyu llaktaka warmikuna kawsanapak llakimi kan. Shinallatak Biodiversidad minkarishkata paykuna mañashkata chaskishkamanta yuypaycharka; shinapash, kamachiy illashkamanta pakta llamkay mana tiyan, nirka

Puchukaypika, Freddy Armijos, Comaga wankurita pushak nirkami, Antisuyu llaktaka Ecuador llaktamanta ashtawan charik llaktami, chaymantami kay kamachiyka kay llakta ayllukunapak hampinapi, yachaypi, pachamana ukllanapi, shuktak llakikunapipash yanapanapak paktarina kan, nirkami.

JLVN/pv/cg-k

Ashtawan Shuyukuna:

 

SESIÓN NO. 853 DEL PLENO DE LA ASAMBLEA NACIONAL. ECUADOR, 14 DE MARZO 2023

 

Av. 6 de Diciembre y Piedrahita · Teléfono: (593)2399 - 1000 | Quito · Ecuador